Seura

Johtokunta/Styrelse 2024

Puheenjohtaja / Ordförande

Paula Wendell 0730-21 51 28


Varapuheenjohtaja / Vice ordförande

Ahti Niemelä 0762-42 15 43


Rahastonhoitaja / Kassör

Maija Parkkinen 0761-88 10 86


Sihteeri / Sekreterare

Eeva-liisa Sadinmäki 0703-65 39 86


Johtokunnan jäsenet / Styrelsemedlemmar

Matti Holappa 0705-39 31 95
Aimo Partanen 0707-73 23 62
Tapani Kiiskinen 0703-54 39 26
Heikki Parkkinen 0735-56 22 24


Varajäsenet / Suppleanter

Pieta Eklund 0738-18 18 33
Viivi Razimus


Tilintarkastajat / Revisorer

Seija Noppa 0739-81 19 54
Sirkka Kordelin 0705-89 39 95


Varatilintarkastajat / Vice Revisorer

Maarit Mertala 0705-50 54 75
Tuula Aspegren 0704-19 82 61

Jäsenmaksu /Medlemsavgift


Boråsin Suomi-Seuraa ottaa jäsenmaksun, joka menee eri aktiviteettien järjestelyyn.


  • Lapset ja nuoret 0-20 vuotta: 70kr/vuosi
  • Aikuiset: 140kr/vuosi

Jäsenmaksun voi maksaa pankkisiirtotilille nro 5503-3336.


Huom! Kirjoita nimesi ja osoitteesi maksaessasi pankkisiirtotilille! Uusilta jäseniltä pyydämme myös kirjoittamaan syntymäajan.

Tervetuloa joukolla mukaan toimintoihin!


Medlemsavgift


Borås finska förening tar en medlemsavgift som går till att organisera föreningens många aktiviteter.


  • Barn och unga 0-20 år: 70kr/år
  • Vuxna: 140kr/år


Medlemsavgiften kan du betala till bankgiro 5503-3336.


Obs! Skriv i namn och adress när du betalar via bankgiro. För nya medelmmar skriv in även födelsedatum.


Hjärtligt välkomna på alla aktiviteterna!



Ikinuoret / Evigt unga


Ikinuoret kokoontuvat maanantaisin Suomiseuran tiloissa klo. 10.00 – 14.00


Puheenjohtaja / Ordförande

Kyllikki Tikka 070-545 37 23 kyllikkitikka5@gmail.com


Varapuheenjohtaja / Vice ordförande

Pekka Immonen 070-339 54 65 pekkaimmonen68@gmail.com


Sihteeri / Sekreterare

Margit Trennedal 073-310 66 89 margit.trennedal@gmail.com


Rahastonhoitaja / Kassör

Jorma Merstrand 070-531 84 93 jorma@merstrand.se


Varsinaiset jäsenet / Ordinarie medlemmar

Anita Huhta 070-845 67 51 anita.huhta@hotmail.com

Sisko Kaartinen 070-335 43 08

Seppo Kuula 070-659 26 80


Varajäsenet / Suppleanter

Pentti Sillanpää 073-613 51 76
Terttu Turpeinen 070-258 29 25


Toimihenkilöt
Matkavastaava

Kyllikki Tikka


Bingo

Erkki Syrjälä, Hannu Holappa ja Jouko Silvennoinen


Bingon myyjät

Pentti Sillanpää, Pekka Immonen ja Hannu Holappa


Tarkastajat

Kerstin Wacker ja Lea Laakko


Arvat

Tapani Kiiskinen ja Kari Mäkinen


Lauluryhmä Ukkelit

Jouko Silvennoinen


Laulutuokiot

Jouko Silvennoinen


Läsnäolo- ja keittiölistat

Anita Huhta & Sisko Kaartinen


Boulevastaava

Jorma Merstrand


Eläkeläisjumpa

Kyllikki Tikka


Huvitoimikunta

Margit Trennedal ja Pekka Immonen


Yhteyshenkilö Toppresor

Pentti Sillanpää

Hiihto- ja yleisurheilu


Johtokunta / Styrelse


Puheenjohtaja / Ordförande

Hannu Holappa


Rahastonhoitaja / Kassör

Antero Lorjo 0737-180680


Sihteeri / Sekreterare

Maarit Mertala


Johtokunnan jäsen

Kirsti Hämynen


Jaoston emäntä

Maarit Mertala


Mölkkyvastaava

Antero Lorjo & Matti Holappa


Yhdysmies media ja kilpailut

Antero Lorjo


Arpavastaava

Hannu Holappa & Rauni Toroi

Suomalaisten siirtolaisten vaiheita Boråsissa



Lyhyt katsaus Boråsin Suomalaisten historiaan


1600-luku

Ainakin jo 1600-luvulta saakka tiedetään Boråsissa olleen ulkomaalaisia ja vaikka siitä ei ole saatavissa täsmällisiä tietoja on luultavaa, että jo tuolloin myöskin suomalaisia alkoi liikkua näillä seuduin. Tiedetäänhän, että ns.”metsäsuomalaiset”tulivat maahan noihin aikoihin. Varmasti osa näistä on tullut tänne LäntiseenGötanmaahankin.

Borås Tidning kirjoittaa tammikuussa 1917, että seitsemän ulkomaalaisen joukossa oli myöskin suomalaisia. 1925 kaupungissa oli kaksi suomalaista ja 1935 kuusi.


Toinen maailmansota 1940-luku

Toisenmaailmansodan aikana ja heti sen jälkeisinä vuosina suomalaisten ja suomalaista sukua olevien määrä Boråsissa nousi voimakkaasti. Ehkä eräs historiallisesti tunnetuin tapahtuma oli suomalaisten sotalapsien tulo maakuntaan. Vuona 1947 Boråsin alueella oli jo satoja sotalapsia. Borås Tidning kirjoitti tietysti tapahtumasta:

”Nämä pienet olennot - 16 kappaletta, tyttöjä ja poikia - olivat matkustaneet yhteen menoon kotimaastaan ... Lapset näyttivät olevan punaposkisia, kunnolla pyntättyjä ja varustettuja ... Lapset näyttivät aidoilta suomalaisilta pikku ihmisiltä, hiljaisina ja sulkeutuneina.”

Vuoden 1943 aikana saapui n. 200 lasta ja 1944 suurin ryhmä 240 lasta. Monet lapsista olivat sairaita ja sijoitettiin aluksi sairaskotiin, mutta vähitellen useimmat saivat kasvatuskodin Sjuhärädin alueelta. Suuri osa lapsista palasi kotiin Suomeen, mutta myös monet jäivät Boråsin alueelle ja vieläkin asuvat täällä. Sodan aikana ja heti sodan jälkeen Boråsiin saapui myös suuri määrä Inkeriläisiä, joille Borås muodostui tärkeäksi keskukseksi. Niistä 5000 inkeriläisestä, jotka muuttivat Ruotsiin 40-luvulla, on suurimmalla osalla yhteyksiä Boråsiin. Myöskin itä-karjalaisia pakolaisia muutti suurin joukoin Boråsiin 40-luvun lopulla. Inkeriläiset perustivat oman yhdistyksen Boråsiin vuona 1947. Albert Nevala oli Inkerin Kerhon ensimmäinen puheenjohtaja.

Seuraavana vuona itä-karjalaiset perustivat oman yhdistyksensä Kalevan Kansan Kerhon. Vilho Jyrinoja oli tuolloin aktiivinen karjalaisten puhemies ja karjalaisten yhdistyksen alkuunpanija. 1945 perustettu vapaakirkollinen yhdistys lienee suomenkielisen kirkollisen toiminnan alku Boråsissa. Pian kirkollinen toiminta lisääntyi ja perustettiin uusia kirkollisia yhteisöjä mm. itä-karjalaiset perustivat vuona 1948 Suomalaisen ortodoksisen seurakunnan. Ensimmäiset kymmenen suomenkielistä organisaatiota perustettiin vuosina 1945 -52. Kaikilla näillä oli joko inkeriläinen taikka karjalainen tausta.


Boråsin Suomi-Seura 1950-luku ja eteenpäin

Valter Kaurolan aloitteesta perustettiin viimein 1953 Boråsin Suomi-Seura. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Lahtinen, sihteeriksi Jorma Mälkki ja rahastonhoitajaksi Valter Kaurola. Alkuvuodet oliva varsin vaatimattomia ja urheilu oli jo tuolloin erittäin tärkeä toiminnan alue seurassa. Pelattiin jalkapalloa ja pesäpalloa. Vuosien kuluessa Suomi-Seuran toiminta on laajentunut ja jäsenmäärä kasvanut niin, että Boråsin Suomi-Seurasta kasvoi Boråsin suurin suomenkielinen seura ja seura on ollut eräs suurimmista koko Ruotsikin huomioon ottaen. Tällä hetkellä seuran toiminnassa on tapahtumassa sukupolven vaihdos ja alkuaikojen perustajajäsenet ovat siirtymässä toiminnasta ja antamassa tilaa nuoremmille. Tällainen sukupolven vaihdos, aikana jolloin järjestöelämä näyttää kaikkialla olevan vähintäänkin laman kourissa, on vaikea voimia ja uskoa asiaan vaativa tehtävä. Boråsissa asuu tällä hetkellä n. 9500 suomalaista alkuperää olevaa ja vielä näistä riittää sellaisia, jotka näkevät yhdistyselämässä mahdollisuuksia ja mielekkyyttä. Ruotsinsuomalaiset ovat saamassa lakiin perustuvan vähemmistöaseman ja tämä saattaa parhaimmillaan olla se virike ja mahdollisuus uudelle järjestötoiminalle, joka paremmin palvelee tulevia sukupolvia.


Lähde:

Suhonen, U. (1985). Finland i Borås: ett stycke Borås nutidshistoria under fyra decennier : 1944-1984. Borås: Invandrarförl.