Johtokunta/Styrelse 2024
Puheenjohtaja / Ordförande
Paula Wendell 0730-21 51 28
Varapuheenjohtaja / Vice ordförande
Ahti Niemelä 0762-42 15 43
Rahastonhoitaja / Kassör
Maija Parkkinen 0761-88 10 86
Sihteeri / Sekreterare
Eeva-liisa Sadinmäki 0703-65 39 86
Johtokunnan jäsenet / Styrelsemedlemmar
Matti Holappa 0705-39 31 95
Aimo Partanen 0707-73 23 62
Tapani Kiiskinen 0703-54 39 26
Heikki Parkkinen 0735-56 22 24
Varajäsenet / Suppleanter
Pieta Eklund 0738-18 18 33
Viivi Razimus
Tilintarkastajat / Revisorer
Seija Noppa 0739-81 19 54
Sirkka Kordelin 0705-89 39 95
Varatilintarkastajat / Vice Revisorer
Maarit Mertala 0705-50 54 75
Tuula Aspegren 0704-19 82 61
Boråsin Suomi-Seuraa ottaa jäsenmaksun, joka menee eri aktiviteettien järjestelyyn.
Jäsenmaksun voi maksaa pankkisiirtotilille nro 5503-3336.
Huom! Kirjoita nimesi ja osoitteesi maksaessasi pankkisiirtotilille! Uusilta jäseniltä pyydämme myös kirjoittamaan syntymäajan.
Tervetuloa joukolla mukaan toimintoihin!
Borås finska förening tar en medlemsavgift som går till att organisera föreningens många aktiviteter.
Medlemsavgiften kan du betala till bankgiro 5503-3336.
Obs! Skriv i namn och adress när du betalar via bankgiro. För nya medelmmar skriv in även födelsedatum.
Hjärtligt välkomna på alla aktiviteterna!
Ikinuoret kokoontuvat maanantaisin Suomiseuran tiloissa klo. 10.00 – 14.00
Puheenjohtaja / Ordförande
Kyllikki Tikka 070-545 37 23 kyllikkitikka5@gmail.com
Varapuheenjohtaja / Vice ordförande
Pekka Immonen 070-339 54 65 pekkaimmonen68@gmail.com
Sihteeri / Sekreterare
Margit Trennedal 073-310 66 89 margit.trennedal@gmail.com
Rahastonhoitaja / Kassör
Jorma Merstrand 070-531 84 93 jorma@merstrand.se
Varsinaiset jäsenet / Ordinarie medlemmar
Anita Huhta 070-845 67 51 anita.huhta@hotmail.com
Sisko Kaartinen 070-335 43 08
Seppo Kuula 070-659 26 80
Varajäsenet / Suppleanter
Pentti Sillanpää 073-613 51 76
Terttu Turpeinen 070-258 29 25
Toimihenkilöt
Matkavastaava
Kyllikki Tikka
Bingo
Erkki Syrjälä, Hannu Holappa ja Jouko Silvennoinen
Bingon myyjät
Pentti Sillanpää, Pekka Immonen ja Hannu Holappa
Tarkastajat
Kerstin Wacker ja Lea Laakko
Arvat
Tapani Kiiskinen ja Kari Mäkinen
Lauluryhmä Ukkelit
Jouko Silvennoinen
Laulutuokiot
Jouko Silvennoinen
Läsnäolo- ja keittiölistat
Anita Huhta & Sisko Kaartinen
Boulevastaava
Jorma Merstrand
Eläkeläisjumpa
Kyllikki Tikka
Huvitoimikunta
Margit Trennedal ja Pekka Immonen
Yhteyshenkilö Toppresor
Pentti Sillanpää
Johtokunta / Styrelse
Puheenjohtaja / Ordförande
Hannu Holappa
Rahastonhoitaja / Kassör
Antero Lorjo 0737-180680
Sihteeri / Sekreterare
Maarit Mertala
Johtokunnan jäsen
Kirsti Hämynen
Jaoston emäntä
Maarit Mertala
Mölkkyvastaava
Antero Lorjo & Matti Holappa
Yhdysmies media ja kilpailut
Antero Lorjo
Arpavastaava
Hannu Holappa & Rauni Toroi
Ainakin jo 1600-luvulta saakka tiedetään Boråsissa olleen ulkomaalaisia ja vaikka siitä ei ole saatavissa täsmällisiä tietoja on luultavaa, että jo tuolloin myöskin suomalaisia alkoi liikkua näillä seuduin. Tiedetäänhän, että ns.”metsäsuomalaiset”tulivat maahan noihin aikoihin. Varmasti osa näistä on tullut tänne LäntiseenGötanmaahankin.
Borås Tidning kirjoittaa tammikuussa 1917, että seitsemän ulkomaalaisen joukossa oli myöskin suomalaisia. 1925 kaupungissa oli kaksi suomalaista ja 1935 kuusi.
Toisenmaailmansodan aikana ja heti sen jälkeisinä vuosina suomalaisten ja suomalaista sukua olevien määrä Boråsissa nousi voimakkaasti. Ehkä eräs historiallisesti tunnetuin tapahtuma oli suomalaisten sotalapsien tulo maakuntaan. Vuona 1947 Boråsin alueella oli jo satoja sotalapsia. Borås Tidning kirjoitti tietysti tapahtumasta:
”Nämä pienet olennot - 16 kappaletta, tyttöjä ja poikia - olivat matkustaneet yhteen menoon kotimaastaan ... Lapset näyttivät olevan punaposkisia, kunnolla pyntättyjä ja varustettuja ... Lapset näyttivät aidoilta suomalaisilta pikku ihmisiltä, hiljaisina ja sulkeutuneina.”
Vuoden 1943 aikana saapui n. 200 lasta ja 1944 suurin ryhmä 240 lasta. Monet lapsista olivat sairaita ja sijoitettiin aluksi sairaskotiin, mutta vähitellen useimmat saivat kasvatuskodin Sjuhärädin alueelta. Suuri osa lapsista palasi kotiin Suomeen, mutta myös monet jäivät Boråsin alueelle ja vieläkin asuvat täällä. Sodan aikana ja heti sodan jälkeen Boråsiin saapui myös suuri määrä Inkeriläisiä, joille Borås muodostui tärkeäksi keskukseksi. Niistä 5000 inkeriläisestä, jotka muuttivat Ruotsiin 40-luvulla, on suurimmalla osalla yhteyksiä Boråsiin. Myöskin itä-karjalaisia pakolaisia muutti suurin joukoin Boråsiin 40-luvun lopulla. Inkeriläiset perustivat oman yhdistyksen Boråsiin vuona 1947. Albert Nevala oli Inkerin Kerhon ensimmäinen puheenjohtaja.
Seuraavana vuona itä-karjalaiset perustivat oman yhdistyksensä Kalevan Kansan Kerhon. Vilho Jyrinoja oli tuolloin aktiivinen karjalaisten puhemies ja karjalaisten yhdistyksen alkuunpanija. 1945 perustettu vapaakirkollinen yhdistys lienee suomenkielisen kirkollisen toiminnan alku Boråsissa. Pian kirkollinen toiminta lisääntyi ja perustettiin uusia kirkollisia yhteisöjä mm. itä-karjalaiset perustivat vuona 1948 Suomalaisen ortodoksisen seurakunnan. Ensimmäiset kymmenen suomenkielistä organisaatiota perustettiin vuosina 1945 -52. Kaikilla näillä oli joko inkeriläinen taikka karjalainen tausta.
Valter Kaurolan aloitteesta perustettiin viimein 1953 Boråsin Suomi-Seura. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Lahtinen, sihteeriksi Jorma Mälkki ja rahastonhoitajaksi Valter Kaurola. Alkuvuodet oliva varsin vaatimattomia ja urheilu oli jo tuolloin erittäin tärkeä toiminnan alue seurassa. Pelattiin jalkapalloa ja pesäpalloa. Vuosien kuluessa Suomi-Seuran toiminta on laajentunut ja jäsenmäärä kasvanut niin, että Boråsin Suomi-Seurasta kasvoi Boråsin suurin suomenkielinen seura ja seura on ollut eräs suurimmista koko Ruotsikin huomioon ottaen. Tällä hetkellä seuran toiminnassa on tapahtumassa sukupolven vaihdos ja alkuaikojen perustajajäsenet ovat siirtymässä toiminnasta ja antamassa tilaa nuoremmille. Tällainen sukupolven vaihdos, aikana jolloin järjestöelämä näyttää kaikkialla olevan vähintäänkin laman kourissa, on vaikea voimia ja uskoa asiaan vaativa tehtävä. Boråsissa asuu tällä hetkellä n. 9500 suomalaista alkuperää olevaa ja vielä näistä riittää sellaisia, jotka näkevät yhdistyselämässä mahdollisuuksia ja mielekkyyttä. Ruotsinsuomalaiset ovat saamassa lakiin perustuvan vähemmistöaseman ja tämä saattaa parhaimmillaan olla se virike ja mahdollisuus uudelle järjestötoiminalle, joka paremmin palvelee tulevia sukupolvia.
Lähde:
Suhonen, U. (1985). Finland i Borås: ett stycke Borås nutidshistoria under fyra decennier : 1944-1984. Borås: Invandrarförl.